Islantilaisneule taaperolle


Islantilaisneuleet ovat nyt muodissa, mutta omissa suunnitelmissa oli jo kauan ennen tätä perinnekäsityöbuumiakin ollut tällaisen islantilaistyylisen kaarrokeneuleen neulominen. Nyt talvella lopultakin tartuin tuumasta toimeen ja tikuttelin harjoituskappaleeksi tällaisen 1-vuotiaan kokoisen villapaidan. Lanka on ihanan pehmoista Katia Merino 100% -lankaa (50g = 102 m) ja käytin 4,5 mm ja 5,5 mm puikkoja, kumpainenkin numeroa isompi kuin ohjeessa. Malli on nimeltään "Hänen ylhäisyytensä" kirjasta Islantilaisia lastenneuleita (Tammi, 2020).

Työ eteni aika vauhdikkaasti ja lopputuloksesta tuli mielestäni todella kiva. Helman kirjoneule tosin on hieman liian kireä, koska kolmella värillä yhtä aikaa kirjoneuleen teko oli minulle uutta ja samaan aikaan lankadominanssin huomioimisen, langanjuoksujen sitomisen ja itse mallin seuraamisen kanssa oli todella ongelmia. Hihojen suissa ja kaarrokkeessa vähän huijasin ja neuloin kerrallaan vain kahta väriä ja silmukoin kolmannen jälkikäteen päälle. Tällä tavoin lopputuloksesta tuli paljon siistimpi. Oikeita aikuisten islantilaisvillapaitoja varten pitäisi varmaan kuitenkin opetella useammalla värillä kirjoneuleen teko. Saa vinkata, jos hyviä niksejä tähän jostain löytyy.


Vaikka neule miellyttikin oma silmää, niin taapero oli valitettavasti eri mieltä. Vuosisadan taaperoraivarit koettiin, kun tätä yritettiin pukea päälle. Kerran siinä jopa onnistuttiin ja äkkiä piilotettiin paita ulkoilua varten haalarin alle. Neiti murjotti haalareissaankin vähän aikaa, mutta ulos päästyään kammottava välikerros onneksi unohtui. Mutta auta armias, kun sisälle pääsimme ja taaperomme sai haalarin auki ja havaitsi mikä hirvitys sieltä alta löytyi, niin sama huuto ja paidan repiminen "pois, pois, pois" alkoi heti. Luovutin. Käyttöön tämä tehtiin, joten villapaitapaketti lähti viime viikonloppuna Etelä-Suomea kohti ystävän kaksivuotiasta lämmittämään. Toivotaan, että tekele miellyttää tuota neitokaista enemmän kuin meidän nirsoilijaa.

EDIT: Paidan uusi omistaja ihastui äitinsä kertoman mukaan uuteen villapaitaansa niin, että siellä ne taaperoraivarit vedettiin siinä vaiheessa, kun se olisi illalla pitänyt riisua pois. Neitokainen olisi nimittäin halunnut mennä nukkumaankin tämä paita päällä. Ihana oli kuulla, että paita miellytti!

Kommentit