Kiteen eläintarha

Joensuun Sinkkolan kotieläinpiha on koko kesän suljettu koronan takia, mikä harmitti, koska Pikkumurmeli alkaa olla siinä iässä, että kaikenlaiset karvaturrit ovat superkiinnostavia. Korkeasaari, Ähtäri ja Ranua olivat ainakin allekirjoittaneelle tuttuja, mutta ikinä en ollut kuullutkaan, että Suomen neljänneksi suurin eläintarha löytyy Kiteeltä, eli tästä aivan nurkilta. Sinne siis loman aloittajaisiksi.

Kiteen eläinpuistosta ja Pajarinhovin matkailukeskuksesta ei 90-luvun kotimaanmatkailun nostalgiaa puuttunut. Paikka ei siis ole mikään silopintainen vastaremontoitu turistikohde, mutta hyvin sympaattinen ja toimiva päiväretkikohde lapsiperheelle. Emme myöskään olleet sunnuntaipäivän lähellekään ainoita kävijöitä, mikä oli mukava todeta, koska tällaisten sympaattisten ja nostalgisten pikkupaikkakuntien vetonaulojen soisi jatkossakin pysyvän hengissä.

Eläintarhan läpi kulki noin kahden kilometrin mittainen kävelyreitti, jonka varrella sai ihmetellä noin viittäkymmentä eri eläinlajia. Eksoottisimpina mainittakoon jakit, karhut, naalit ja valkoiset riikinkukot, lisäksi oli erilaisia hirvieläimiä, villi- ja villasikoja sekä tavallisempia kotieläinpihojen asukkeja, kuten lampaita, kukkoja, kanoja ja kaneja. Ylläoleva kuva ei ole mustavalkoinen, kana oli oikeasti pikimusta varpaista nokan kärkeen saakka.

Eläintarhakierroksen jälkeen jäimme vielä nautiskelemaan Pajarinhovin herkullisen seisovan pöydän antimista. Ravintolan nurkassa sijaitseva lasten leikkipaikka ansaitsee myös aivan erityisen kunniamaininnan.