Kuhasalo

Vuoden 2020 ensimmäinen varsinainen retki sai odotuttaa itseään yli tammikuun puolenvälin. Ahkiota emme ole vieläkään päässeet testaamaan, kun lumitilanne on mitä on, vaikka Pikkumurmelilta jo alkaakin löytyä valmiudet siinä istumiseen. Myös uudet pitokarvalliset metsäsukset odottavat umpihankiretkiä.

Koska yhteisille hiihtolenkeille emme vielä ole päässeet, on ollut tyytyminen vaunulenkkeilyyn. Koko perheen yhteisellä juoksulenkillä kävimme tässä viikolla, kun suositellut kuusi kuukautta synnytyksestä tulivat täyteen. Menopelinä ihan tavalliset vaunut toimivat yllättävän hyvin, juoksurattaitahan meillä ei vielä ole. Äitikin jaksoi yllättävän hyvin, vaikka edellisestä juoksulenkistä oli yli vuosi aikaa. Kuntoa on toki pidetty yllä liki päivittäisillä pitkillä vaunulenkeillä.

Viime lauantaina lähdimme ulkoilemaan kävelemällä kotoa saakka vaunujen kanssa Kuhasaloon, joka taitaa olla joensuulaisten lähiretkikohde numero yksi. Nytkin melko pilvisenä päivänä talven ollessa kaikkea muuta kuin parhaimmillaan oli parkkipaikka melkein täynnä autoja ja vastaantulijoita reitillä oli paljon.

Kuhasalossa voi käytännössä valita kaksi eri kierrosta, noin kahden ja yhden kilometrin mittaiset, tai sitten voi tehdä kuten me ja kävellä molemmat peräkkäin. Meidän koko päivän reippailulle kotoa alkaen tuli mittaa 17 kilometriä, josta Kuhasalossa metsässä kävelyä oli noin 3 kilometriä. Reitti soveltuu lyhyytensä vuoksi hyvin lapsillekin ja me tosiaan rymysimme koko reitin lastenvaunujen kanssa ilman suurempia ongelmia. Pikkumurmelin menopeli tosin onkin aikamoinen panssarivaunu, joka kyllä vetää läpi melkein suostakin, joten muutama puunjuuri ja kivi ei paljon vauhtia hidastanut.

Kuhasalo sijaitsee kivenheiton päässä Joensuun keskustasta Pyhäselän rannalla. Maisemat ovat melkein kuin meren rannalla olisi, sen verran aavana aukeaa järvenselkä edessä. Olimme käyneet täällä kerran aiemminkin, melkein päivälleen kaksi vuotta sitten Joensuussa käydessämme. Tuolloin tosin oli noin 30 astetta kylmempää kuin nyt ja selältä puhaltanut viima ei houkutellut taukoja liiemmin pitämään. Tällä kerralla sen sijaan nautiskelimme rannan tulipaikalla eväsleivistä ja suklaasta. Tulipaikkoja reitin varrelle osuu useampia, mutta polttopuuhuoltoa ei ole ja puut on tuotava mukana itse.

Järvinäkymien lisäksi retkeilijä saa nauttia kauniista, ihanan pehmeän näköisten sammalmättäiden peittämistä kuusikoista. Rantakallioiden voisi kuvitella olevan kivoja piknikpaikkoja hyvällä kesäsäällä. Kulttuurihistoriallisesti paikalla on nähtävissä myös vanhan ortodoksiluostarin muistomerkki ja ilmeisesti tähän luostariin liittyen myös vanha kalmisto on sijainnut alueella, tästä nimi Kalmoniemi. Opaskyltin mukaan savolaiset polttivat puuluostarin joskus vuosisatoja sitten kahakoissaan karjalaisten kanssa: muistutus siitä, että "suomalaiset" ei tosiaan ole ikuisesti ollut yksi yhtenäinen heimo. Kuhasalossa reitin varrella on myös kaksi vuokratupaa, Joensuun kalastuskunnan omistama Kalmon Katiska ja Joensuun Ladun omistama Kuhamaja.