Pintaneulevillapaita

Kaikki käsityöihmiset varmasti tunnistavat sen ilmiön, että joskus jokin alussa innolla aloitettu käsityö vain jää jonnekin keskeneräisten tekeleiden koppaan. Tämä villapaita on ollut minulle se murheenkryyni, joka ei tuntunut valmistuvan millään. Aloitin sen itselleni alkuvuodesta 2017 ja työ lähtikin etenemään rivakasti, koska lanka ja puikot olivat paksuja. Sitten kuitenkin lähdin puoleksi vuodeksi ulkomaille ja projekti jäi kesken, koska rajalliseen matkatavaratilaan ei vain mahtunut kasaa lankakeriä. Sen jälkeen koitti välillä taas innostuksen puuska ja työ eteni hyvin, kunnes huomasin jossain vaiheessa tehneeni virheen. Vuoden verran voi miettiä, purkaako ja korjaako vai antaako olla. Päädyin purkamaan ja tein uusiksi, inspiraatio oli kuitenkin niin hukassa, että lopulta vielä aivan muutamaan kerrosta vaille valmis villapaita sai odottaa vielä puolisen vuotta valmistumistaan. Lopulta nyt marraskuussa 2019 inventoin keskeneräisten tekeleideni laatikkoa ja otin itseäni niskasta kiinni ja tikuttelin villapaidan valmiiksi. Ihan kivahan siitä tulikin!

Ohje on Suuresta käsityölehdestä, todennäköisesti vuodelta 2016 tai aivan alkuvuodesta 2017, mutta sen tarkemmin en valitettavasti osaa sanoa, koska ohje on ollut kännykkäkuva lehden sivusta ja tiedot numerosta ovat valitettavasti rajautuneet pois kuvasta. Sivun reunat ovat siniset, jos se tieto jollekin on hyödyksi. Lanka on violettia akryylin ja villan sekoitetta Alize Superlana Maxia ja puikot olivat kokoa 9 ja 12. Etu- ja takakappaleet ovat pintaneulosta, hihat sileää, kauluksessa ja hihansuissa on ryhdikästä kierrettyä joustinneuletta.

Lopputuloksena oli lämmin ja muhkea allekirjoittaneelle hyvin sopiva villapaita, jota kelpasi kuvata jouluna mökkilaiturilla. Laitetaanpa huomenna blogiin kuvat myös isännän villapaidasta.