Korouoma talviasussa

 

Kovin paljon vierailijoita meillä ei tämän kahdeksan kuukauden aikana ole Posiolla etelästä käynyt, mitä nyt ohikulkumatkalla jokunen on pysähtynyt päiväseltään. Helmikuun puolivälissä saimme sentään yhden etelän turistin tulemaan ihan varta vasten meille Posiota katsomaan yhdeksi viikonlopuksi ja se aika mahdutettiinkin sitten täyteen Lapin eksotiikkaa. Oli myös itsellekin taas silmiä avaavaa käydä pitkästä aikaa uudelleen Pentik-mäellä toteamassa, että "vau, meillähän tosiaan on tällainen kulttuurisestikin aika hieno paikka Posiolla". Itse kun viime aikoina olemme antaneet arvoa lähinnä vain luontokohteille, joissa ei niissäkään toki valittamista ole.

Sää ei siinä mielessä suosinut, että aurinko ei juuri suvainnut näyttäytyä, mutta toisaalta säästyimme myös suuremmilta tulipalopakkasilta ja tulistelu nuotioiden ääressä eri taukopaikoilla päiväretkillämme oli huomattavasti miellyttävämpää kuin monena aiempana alkuvuoden viikonloppuna. Lauantain ohjelmassa oli umpihankilaturetki Kuoppavaaran laavulle makkaranpaistoon.

Sunnuntaina lähdimme käymään toisella Posion "pakollisista" luontokohteista eli Korouomalla (toinen olisi Riisitunturi, joka tämän viikonlopun osalta jäikin väliin). Tämä oli meillekin ensimmäinen visiitti siellä talvella, joten jääputoukset mekin näimme nyt ensimmäistä kertaa. Porukkaa poluilla oli nyt huomattavasti enemmän kuin kesällä tai syksyllä ja turistiryhmiä varten oli rakennettu hieman sivummaksi väliaikainen ihan oma tulipaikka.

Jääkiipeilijöitä näkyi putouksilla paljon. Joukossa oli niin kokeneempia huimapäitä korkeuksissa kuin myös keskenään identtisissä matkailuyritysten pilkkihaalareissa jonossa kulkevia turisteja ohjatuissa kiipeilyryhmissä. Osa turistiryhmistä taisi olla vain katsomassa putouksia ilman suunnitelmia niiden valloittamisesta. Meidänkin kanssa samalle nuotiolle pölähti toistakymmentä ulkomaalaisturistia käsittävä sekalainen seurakunta. Oikeaoppisesti kyllä heilläkin oli eväänä makkaraa, Ruispaloja, lämmintä mehua (jota kyllä opas markkinoi "mustikkateenä"), piparkakkuja ja vaahtokarkkeja.

Toinen tilaisuus tuoda kyläilemään tulleita tuttuja Korouomalle tuli viime viikolla. Tykkylumet ehtivät viime viikojen suojakelien aikana sulaa pois, joten todellinen talven ihmemaa jäi näkemättä, mutta sentään tällä kertaa saimme nautiskella auringonpaisteesta kanjoniin tutustuessamme. Ajankohtana aamupäivä ennen aamukymmentä oli hyvä hetki lähteä kiertämään Koronjää-reittiä, jos halusi kulkea edes osa matkasta rauhassa. Pian alkoi nytkin ilmestyä turistiporukoita ja jääkiipeilijöitä paikalle. Kuin pisteenä iin päälle luonnon rauhan hävittämiseksi alkoivat Lapin lennoston Hornetit jyristä harjoituskuvioitaan suoraan päällämme. Kiva reissu silti oli ja vieraamme tykkäsivät kovasti. Paluumatkalla käytiin vielä Pentikillä kahvilassa.

Posio vaikenee, mutta vain hetkeksi.