Kaamosretkeilyä

Blogi on ollut varsin hiljainen viime aikoina. Missään uusissa luontoretkikohteissa ei Valtavaaran reissun jälkeen ole tullut käytyä, vaan lähinnä kierrelty Posion lähiseudun tuttuja laavuja päiväretkillä makkaranpaistossa. Kuvamateriaali näiltäkään reissuilta ei ole mitään huikaisevan hienoa, koska tässä tämän vuodenajan tarjoamassa valossa ei kamera ihmeisiin pysty. Ja tämäkin postaus piti laittaa jo viikko sitten, mutta jäi näköjään luonnoskansioon... No, julkaisuun nyt viimeinkin sitten.

Itsenäisyyspäivän retkemme suuntautui Hirsiniemen Kuikan laavulle. Täällä oli tullut pistäydyttyä kesällä pyöräillessä, mutta ei vielä aiemmin tullut tulisteltua siellä. Tämä laavu osoittautuikin parhaimmaksi mahdolliseksi valinnaksi kyseiselle päivälle, koska se oli Hirsiniemen laavuista ainoa, joka oli sopivasti tuulensuojassa idästä puhaltavalta tuulelta. Kävelymatkaa varsinaiselta Hirsiniemen parkkipaikalta tulee puolisen tuntia suuntaansa, mutta me emme ole huonokuntoista tietä uskaltaneet pikku-Golfillamme kesälläkään ajaa päähän asti, joten me taitoimme suunnilleen tunnin suuntaansa.

Toissa viikonloppuna lähdettiin katsomaan, miltä näyttää tuttu Kuoppavaaran laavu lumikelissä. Matkaan päästiin vasta puoliltapäivin toisen työpäivän jälkeen, mutta valoisassa ehdittiin sentään laavulle asti ja saatiinpa nuotiokin vielä valon juuri ja juuri riittäessä palamaan. Makkaroita ja vaahtokarkkeja käristellessä ei pimeys varsinaisesti haitannutkaan ja paluumatka tuttua reittiä pitkin Kirikeskukselle sujui helposti omia jälkiä pitkin otsalamppujen loisteessa.

Viime viikonloppuna aloitettiin lopultakin hiihtokausi testaamalla Posio-Kirikeskus -latu. Luistelubaana oli jo yllättävänkin hyvässä kunnossa, mutta perinteisen latu-uralta törröttivät vielä paikoin puolukanvarvut pintaan. Kun virallinen lumensyvyys on 14 cm, niin ei kai sen kummempaa voi vielä odottaakaan. Tulisi vaan vielä parikymmentä senttiä lisää, niin pääsisi suihkimaan vapaasti metsään metsäsuksilla, sinne polttelisi jo kovasti päästä tekemään omia latuja kotiovelta lähtien.

Posio vaikenee, mutta vain hetkeksi.