Ukkometso ja karpaloita

Yli kuukauteen ensimmäinen kokonaan Posiolla vietetty viikonloppu. Koska metsästyskausi jatkuu vielä, niin päätettiin lähteä sumuisena sunnuntaiaamuna tiirailemaan tipusia tutuille hyviksi havaituille lintumaille. Aurinko ei pilkistellyt koko päivänä eikä soiden yllä leijuva sumu väistynyt kunnolla koko päivänä. Siitä huolimatta keli tuntui tähän väliin liki täydelliseltä: onko mitään rauhoittavampaa ja rentouttavampaa kuin sumuinen metsänreuna, pikkupakkasesta koppuraiseksi mennyt sammalmatto jalkojen alla ja heinänkorsiin ja männynneulasiin pysähtyneet jäiset pisarat. Aivan kuin luonto yrittäisi näyttää vielä tätä synkkää ja harmaata vuodenaikaa tunnelmallisimmillaan ennen kuin antaa lumivaipan peittää maan.

Teeriä lähdettiin hakemaan, mutta yhtäkkiä aukion toisessa päässä männynlatvassa näkyi suuren ukkometson siluetti. Ilmestys oli vaikuttava näin etäältäkin. Tapion kukko käänteli alkuun päätään epäluuloisena kuulostellen, mutta rauhoittui vähitellen. Hissuksiin saimme kaivaa kameran esille ja asettua tarkastelemaan lintua kameran etsimen ja kiväärinkin tähtäimen läpi. Ampumista ei missään vaiheessa harkittukaan, koska tuollaiset vanhat ukkometsot jätetään mielummin tuottamaan ensi vuodeksi lisää pikkumetsoja. Sitä paitsi eihän tuommoinen vanha homenokka edes maistu hyvältä. Toivottavasti se saa vielä viikon verran säilyttää henkiriepunsa, sitten loppuu täällä linnustuskausi.

Lounastauolle suunnattiin taas Pihlajavaaran kodalle paistelemaan makkaraa ja lämmittelemään eväsleipiä nuotion hehkuun.

Metso jäi jatkamaan tilustensa tarkkailua männynlatvaan, mutta teeret päättivät tänään pysyä meiltä piilossa. Siipien kahinaa kyllä kuului metsästä paljonkin, mutta vilahdus metsään huonosti maastoutuvasta valkeasta höyhenpeitteestä paljasti siivekkäät joka kerta riekoiksi. Ihan tyhjin käsin ei kuitenkaan tarvinnut kotiin palata. Avosoilta löytyi ihania punaposkisia pakkasen puraisemia karpaloita enemmän kuin kohmeisin sormin jaksoi poimia. Sille on kyllä syynsä, miksi marjastus ei enää marraskuussa ole kovin suosittu harrastus.

Posio vaikenee, mutta vain hetkeksi.