Sormikkaita ja pipoja

Joskus väitimme, että tämä blogi olisi myös käsityöblogi. Aika vähän on käsitöitä täällä kuitenkaan vilissyt, mitä nyt omaa tekoa oleva puukko joissain kuvissa. Käsitöillä on silti edelleen tärkeä rooli harrastuksissamme, vaikkakin tekniset työt ovat tämän talvikauden hieman tauolla, koska Posion kansalaisopistolla ei ollut tarjota yhtä hyvin puu- ja metallityökurssia kuin mihin Kuopiossa viime vuosina on totuttu. Ei siis uusia puukkoja tai muita takorautaesineitä tänä vuonna. Neulomukset ovat silti tasaista tahtia edistyneet ja lankakerät sohvan nurkassa välillä vaihtaneet väriä tai lankalaatua. Nyt sopivasti syksyn tullen valmistuivat isännän porosormikkaat.

Ensimmäiset koskaan tekemäni sormikkaat valmistuivat viime keväänä Nalle-langasta. Perusohje, jolla kaikenlaisella käsialalla saa juuri sopivat sormikkaat, on täältä. Peukalokiilan tein myös paremman istuvuuden aikaansaamiseksi. Samalla tuli harjoiteltua myös ensimmäistä kertaa kuvion silmukointia valmiiseen työhön. Kuvioksi valikoitui puukuvio, jonka joku asiaan perehtynyt voi tunnistaa Taru Sormusten Herrasta -saagan Gondorin valkoiseksi puuksi. Kuvio löytyi Pinterestin syövereistä, alun perin tästä blogista. Sekä sormikkaiden omistaja että tekijä olivat oikein tyytyväisiä lopputulokseen.

Sormikkaiden teosta innostuneena ryhdyin saman tien tekemään hieman paksumpia sormikkaita 7 veljestä -langasta. Käytin numeron 3 puikkoja, vaikka käsiala on ennestäänkin varsin tiukkaa, jotta lopputulos olisi mahdollisimman tiivis ja lämmin. Erinäisistä syistä ja inspiraation puutteesta johtuen sormikkaat lojuivat kuitenkin keskeneräisten töiden kasassa syksyyn saakka valmiina, mutta ilman kuviota. Porokuvio osui viime viikolla silmiin Pinterestissä ja kauaa ei tarvinnut odottaa ennen kuin syyssormikkaat olivat vihdoin valmiit. Porokuvio on ilmeisesti alun perin jostain suomenkielisestä lehdestä tai kirjasta, mutta Pinterest-lähde ei sitä sen tarkemmin mainitse.

Tiistai-iltana lähdimme Riisitunturille kauniista illasta nauttimaan ja samalla räpsimään kuvia käsitöistä. Sormikkaiden lisäksi nappasimme mukaan myös pari vanhempaa käsityötä, joita ei ollut vielä aiemmin tullut ikuistettua valokuviksi sen kummemmin. Isoveli-langasta neulotut pipot ovat olleet kovassa käytössä. Etenkin yllä oleva valkea pipo, joka tuli neulottua muuttomatkalla Kuopioon tammikuussa 2012, on ollut päässä joka talvi siitä saakka. Se vain vaatii alleen vielä otsapannan korvia suojaamaan, koska tuuli kyllä tuivertaa piposta suoraan läpi. Ohje löytyy Novitan arkistoista täältä.

Toinen Isoveli-langoista neulottu pipo valmistui viime kevään pakkasille. Kuvioksi toivottiin jotain fair isle -tyyppistä perinteistä kuviota ja jotain siihen suuntaan löytyikin. Kuvioon mallia otettu täältä ja suurpiirteinen ohje löytyy oman blogin puolelta täältä.

Riisitunturille suuntasimme ensisijaisesti ruskaa valokuvaamaan, mutta koko päivän paistanut aurinko meni sopivasti pilveen juuri, kun saavuimme parkkipaikalle. Ei annettu sen haitata ja kierrettiin silti Riisin rääpäsy -kierros, 4,3 km ympyrälenkki, jonka varrella ihastelimme mm. Ikkunalampea. Iltatulet teimme Riisitunturin autiotuvan pihalle ja siinä istuskellessamme lankesi jo pimeys yllemme ja alkoi sataa ripotella. Paluumatkalla autolle näkyi nouseva kuu punaisena ja suurikokoisena taivaanrannassa muutaman minuutin ajan.

Posio vaikenee, mutta vain hetkeksi.