Makumatka Tadžikistaniin
Viime viikonloppu maakuntamatkailtiin Posiolta Kuopioon ja
Jyväskylään saakka ja takaisin, kaikki tämä parin päivän aikana, mutta mitäpä
sitä ei tekisi pitkästä aikaa vanhoja opiskelukavereita nähdäkseen. Tämä
postaus ei kuitenkaan kerro viime viikonlopusta vaan sitä edellisestä. Ehdittiin
nimittäin toissa sunnuntaina vielä ulkoilemasta palattuamme lähteä makumatkalle
Tadžikistaniin.
Tadžikistanista löytyi tähän mennessä kokeilluista
makumatkakohteista vähiten reseptejä netistä. Joskus se tosin voi olla
helpottava seikka, koska valikoiman runsaus aiheuttaa joskus kuolan valumista
ja vaikeuksia tehdä valintoja. Tadžikistanilaisella keittiöllä, kuten ylipäätään
useimmiten muuallakin, on paljon yhteistä naapurimaiden ruokakulttuurien
kanssa. Venäläinen, uzbekistanilainen ja afganistanilainen keittiö jakavat monia
yhteisiä ruokalajeja tadžikistanilaisen kanssa. Me päädyimme tekemään qurutobia,
perinteistä pataruokaa, jota varten meidän piti vielä erikseen valmistaa qurut-juustoa
ja fatir-leipää. Lisäksi teimme non-leipää ja jälkiruoaksi rusinoilla ja
saksanpähkinällä täytettyjä voitaikinatyyppisiä leivonnaisia.
Tämänkertaiset kokkailut olivat tähän mennessä tekemistämme
ruoista työläimpiä. Sähkölasku kiittää tuntikausia päällä olleesta uunista. Qurutobia
varten tehtiin ensin qurut-juustoa paistamalla jogurttia uunissa puolisentoista
tuntia. Samalla hautui parin tuntia pataan tuleva liha tomaattikastikkeessa.
Uunissa herottuneesta jogurtista paineltiin neste harsokankaan läpi pois ja
tehtiin juustopallukoita, joista osa jätettiin sellaisenaan syötäviksi ja osa
kipattiin qurutob-pataan. Lisäksi pataan tuli fatir-leipää, josta kuva yllä. Todella mielenkiintoinen rakenne, joka saatiin aikaan rullailemalla taikinaa
tietyllä tavalla. Lopuksi kuulloteltiin sipulia kullanruskeaksi ja yhdistetiin
kaikki ainekset. Lopputulos oli todella herkullinen ja ainoa asia, mikä
harmitti syöjiä, oli se, että samalla vaivalla olisi voinut tehdä vaikka
tupla-annoksen. Resepti täältä.
Non-leipä on perinteisesti
hyvin koristeelliseksi paineltua. Suoraan uunista se olikin oikein hyvää, kuten
vastapaistettu leipä yleensäkin. Taikinan jujuna oli jogurttipohjainen taikina
ja munamaidolla voideltu kullanruskea pinta. Resepti täältä.
Jälkiruokareseptin
löytäminen oli hieman hankalaa. Tälle löytämällemme reseptille ei muuta nimeä
löytynyt kuin ”tadžikistanilaiset
tuorejuustokeksit” ja tarinana niiden takaa sen, että reseptin kirjoittajan tadžikistanilaisen ystävän äiti oli niitä tehnyt. Mielihyvin kuitenkin uskottelimme itsellemme syövämme
jotain perinteistä paikallista herkkua. Hyvää ainakin oli ja näitä tehtiin viime
viikolla vielä uudemman kerran Jyväskylän reissulle tuomisiksi.
Posio vaikenee, mutta vain
hetkeksi.
Kommentit
Lähetä kommentti