Hossa

Saimme valmistujaislahjaksi Jouni Laaksosen kirjan Retkeilijän kansallispuistot. Siinä esiteltiin kaikki Suomen 50 kansallispuistoa, mukaan lukien tuorein, vasta viime vuonna kansallispuistoksi nimetty Hossa. Kirjaa selaillessa totesimme, että vielä riittää meillä Suomessa retkeiltävää. Yhdessä on tullut käytyä Etelä-Konnevedellä vaeltelemassa pariinkin otteeseen, Linnansaaressa luistelemassa, Kolilla kansallismaisemia ihailemassa, Hiidenportissa syysretkellä ja UKK:ssa hiihtelemässä (ja puoliksi huomaamatta ajettu kerran Teijon kansallispuiston läpi pyörällä), yksittäin on vierailtu vuosien varrella Nuuksiossa, Repovedellä, Kolovedellä, Hossassa ja Pallas-Yllästunturilla, mutta vielä on lukuisia käymisen arvoisia kansallispuistoja testaamatta. Siinäpä sarkaa tuleville vuosille.

Toiselle meistä Kuusamon, Taivalkosken ja Suomussalmen alueella sijaitseva Hossa oli vanha tuttu vuosien takaa metsästysreissulta, toiselle aivan uusi tuttavuus. Hossa, jos mikä, ansaitsi päästä kansallispuistoksi. Se tarjoaa upeaa monipuolista luontoa kristallinkirkkaine järvineen, upeine hiekkarantoineen ja kankaineen, toisaalta taas sen pohjoisosista löytyy ikoninen rotkojärvi Julma-Ölkky. Kulttuurihistoriakin alkaa jo neljäntuhannen vuoden taka, kun kivikauden asukkaat taiteilivat kalliomaalauksia Julman-Ölkyn kallioille ja Värikalliolle, ja jatkuu viime vuosisatojen poronhoitoon ja tervanpolttoon. Nykypäivän ihmiselle Hossa tarjoaa upeat puitteet maastopyöräilylle, sukeltelulle, melonnalle, kalastukselle ja ihan vain luonnossa vaeltelulle.

Olimme vuokranneet viikonlopuksi rantamökin kirkkaan Öllöri-järven rannasta. Niin kirkkaassa vedessä ei ole tullut aikoihin uitua, ainakaan ulkona, uimahallissa ehkä, jos sielläkään. Snorkkelin kanssa ihmettelimme vedenalaista maailmaa mökkirannasta käsin, vesi oli 22-asteista, joten 7-millistä neopreeniakaan ei tarvinnut pukea päälle, vaan vaihteeksi sai nautiskella vedenalaisista maisemista ihan ilman märkäpukua pahemmin paleltumatta. Telkkäpoikue on hauskan näköinen alhaalta päin.

Lauantaipäivä vietettiin tehokkaasti fättäreiden päällä. Hossaan on vasta viime vuosina avattu kilometritolkulla maastopyöräreittejä. Kolusimme päivän aikana 44 kilometria niistä. Valtaosa reiteistä oli todella hyväkuntoista ja helposti pyöräiltävää, hankalampaa kivien ja juurien yli rytkytystä oli vain muutamissa pätkissä. Etenkin Kokalmuksen kierrosta voimme lämpimästi suositella.

Urheiluntäyteisen päivän jälkeen oli ihanaa pulahtaa mökkirannasta uimaan, grillailla rantanuotiolla ja päivän päätteeksi vielä lämmittää rantasauna.

Sunnuntaina kävimme kävelemässä koko Julman-Ölkyn kierroksen. Noin 10 kilometrin rypistys tuntui yli 25 asteen helteessä huomattavasti pidemmältä ja, vaikka mukana olivat kaikki mahdolliset vesipullot, mitä meiltä löytyi, niin janohan se loppumatkasta tuli. Onneksi kourallisella mustikoitakin lievittää nestehukkaa tehokkaasti. Esitteessä suositeltiin reitin kulkemista myötäpäivään, kuten teimmekin, mutta meistä vastapäivään kulkeminen olisi ollut fiksumpaa. Nyt parhaimmat maisemat ja valokuvauspaikat jäivät vasta aivan reitin loppuun, eikä niitä enää väsyneenä jaksanut jäädä niin kovasti ihmettelemään kuin mitä alkumatkasta olisi tehnyt. Maisemallisesti Ölökyn ähkäsy (10 km) ei myöskään paljon eroa Ölökyn ylityksestä (5 km), joka ylittää Ölkyn riippusiltaa pitkin, joten vain maisemien vuoksi pitkää reittiä on turha kävellä. Eri juttu sitten, jos haluaa urheilun kannalta ottaa. Vuoden ensimmäiset kuukkelit bongattiin Ölkyn pohjoisosista.

Värikallion kalliomaalaukset jätettiin toiseen kertaan. Hossa oli kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Majoituspalveluita ja mökinvuokraajia oli seudulla paljon ja parin viikon varoitusajallakin onnistuimme keskellä kovinta kesäsesonkia vielä saamaan aivan mahtavan mökin. Ei voi kuin suositella Loma-Hossan Öllörimökkiä. Tuoreen kansallispuistostatuksen myötä ovat myös Hossan vaellus- ja pyöräilyreitit aivan tuliteriksi kunnostettuja, huonoja pitkospuita oli vaihdettu uusiin ja kuluneita polunpohjia kunnostettu. Tulipaikat olivat myös aivan priimassa kunnossa ja kartat hyvin ajantasalla.

Posio vaikenee, mutta vain hetkeksi.